KHO:2023:95
A, jolle oli myönnetty kansainvälistä suojelua Kreikassa, oli hakenut Suomesta kansainvälistä suojelua ja oleskelulupaa sillä perusteella, että hän oli Kreikassa haavoittuvassa asemassa. Maahanmuuttovirasto ei ollut myöntänyt A:lle oleskelulupaa. Kansainvälistä suojelua koskevalta osin Maahanmuuttovirasto oli jättänyt A:n hakemuksen ulkomaalaislain 103 §:n 3 kohdan nojalla tutkimatta, koska A oli saanut kansainvälistä suojelua toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa. Hallinto-oikeus oli hylännyt A:n valituksen Maahanmuuttoviraston päätöksestä.
Asiassa oli ensin ratkaistava, oliko Maahanmuuttovirasto voinut jättää A:n kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen tutkimatta. Jos hakemus oli voitu jättää tutkimatta, asiassa oli esillä olevien olosuhteiden perusteella arvioitava vielä mahdollisuutta myöntää A:lle oleskelulupa ulkomaalaislain 52 §:n nojalla.
Kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen osalta korkein hallinto-oikeus katsoi, että Kreikan palveluiden yleisen heikon tilanteen voitiin arvioida vaikuttavan eniten niihin, joilla oli yksilöllinen, erityisen suuri tarve julkisille palveluille tai joiden oli yksilöllisestä syystä erityisen vaikea hakea ja saada palveluja. Julkisista palveluista saatavilla olevien tietojen perusteella kysymys ei tällä hetkellä kuitenkaan vielä ollut tilanteesta, jossa kansainvälistä suojelua saava henkilö joutui tahdostaan ja tekemistään valinnoista riippumatta äärimmäiseen aineelliseen puutteeseen. Ennemminkin oli kyse tilanteesta, jolle oli luonteenomaista elinolojen epävarmuus ja haavoittuvuuden aiheuttama kasvanut riski sille, ettei hakija saanut tarvitsemiaan palveluja. Tämän vuoksi A:n kansainvälistä suojelua koskeva hakemus oli voitu jättää tutkimatta.
Arvioidessaan mahdollisuutta myöntää A:lle oleskelulupa ulkomaalaislain 52 §:n nojalla korkein hallinto-oikeus totesi, että lain esitöiden mukaan ulkomaalaislain 52 §:n tarkoitus on olla viimekätinen peruste myöntää oleskelupa Suomeen jo tulleelle hakijalle, jolle ei voida myöntää lain muiden säännösten perusteella oleskelulupaa. Pykälässä säädetiin tilanteesta, jossa oleskeluluvan epääminen olisi ilmeisen kohtuutonta hakijan terveydentilan, Suomeen syntyneiden siteiden tai muun yksilöllisen inhimillisen syyn vuoksi.
Kuten ulkomaalaislain 52 §:n sanamuodosta ilmeni, lainkohtaa sovellettaessa arvioitavana olivat erityisesti olosuhteet hakijan kotimaassa. Tältä osin korkein hallinto-oikeus totesi, että myös lain esitöiden mukaan mainitussa lainkohdassa kotimaalla oli tarkoitettu lähtökohtaisesti hakijan alkuperäistä kotimaata. Kun kuitenkin otettiin huomioon, mitä lain esitöissä oli lausuttu paluudirektiivin 6 artiklan 4 kohdan kansallisesta täytäntöönpanosta sekä ulkomaalaislain 52 §:n tarkoituksesta, korkein hallinto-oikeus katsoi, että ulkomaalaislain 52 § on sinänsä viimekätisesti sovellettavissa myös sellaisessa tilanteessa, että hakijalla on jo kansainväliseen suojeluun perustuva oleskelulupa toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa. Sovellettaessa ulkomaalaislain 52 §:ää tällaisessa tilanteessa, hakijan haavoittuvuutta arvioidaan tapauskohtaisesti ja niin, että kokonaisharkinnassa otetaan huomioon ne yksilölliset olosuhteet, joihin hakija joutuisi toisessa jäsenvaltiossa, joka ei ole hänen kotimaansa.
Asiassa saadun selvityksen mukaan A:n henkilökohtaisissa olosuhteissa oli tapahtunut muutoksia hänen Suomeen saapumisensa jälkeen. Asia oli tähän nähden tullut siinä määrin uuteen tilaan, että hallinto-oikeuden ja Maahanmuuttoviraston päätökset oli kumottava siltä osin kuin A:lle ei ollut myönnetty oleskelulupaa ja asia oli palautettava tältä osin Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi.
Suomen perustuslaki 9 § 4 momentti ja 22 §
Ulkomaalaislaki 6 § 1 momentti, 52 § 1 momentti, 103 § 3 kohta ja 147 §
Euroopan unionin perusoikeuskirja 4 artikla
Kansainvälisen suojelun myöntämistä tai poistamista koskevista yleisistä menettelyistä annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/32/EU (uudelleen laadittu menettelydirektiivi) 33 artikla 2 kohta a alakohta
Jäsenvaltioissa sovellettavista yhteisistä vaatimuksista ja menettelyistä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/115/EY (paluudirektiivi) 4 artikla ja 6 artikla 4 kohta
Euroopan unionin tuomioistuimen suuren jaoston tuomiot 19.3.2019 asiassa C-163/17 sekä yhdistetyissä asioissa C-297/17, C-318/17, C-319/17 ja C-438/17
Päätös, jota muutoksenhaku koskee
Helsingin hallinto-oikeus 14.5.2021 nro H2253/2021
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii asian.
Muutoksenhakijan vaatimus suullisen käsittelyn järjestämisestä hylätään.
Hallinto-oikeuden ja Maahanmuuttoviraston päätökset kumotaan siltä osin kuin A:lle ei ole myönnetty oleskelulupaa ja hänet on käännytetty Kreikkaan sekä määrätty Suomea koskevaan maahantulokieltoon. Asia palautetaan näiltä osin Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi.
Kansainvälisen suojelun osalta valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei tuolta osin muuteta.
Asian tausta
(1) A (jäljempänä muutoksenhakija), jolle on myönnetty kansainvälistä suojelua Kreikassa, on hakenut Suomesta 9.9.2020 kansainvälistä suojelua ja oleskelulupaa sillä perusteella, että hän on Kreikassa haavoittuvassa asemassa.
(2) Maahanmuuttovirasto ei ole päätöksellään 8.12.2020 myöntänyt muutoksenhakijalle oleskelulupaa. Kansainvälistä suojelua koskevalta osin hakemus on jätetty ulkomaalaislain 103 §:n 3 kohdan nojalla tutkimatta, koska muutoksenhakija on saanut kansainvälistä suojelua toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa. Maahanmuuttovirasto on käännyttänyt muutoksenhakijan Kreikkaan ja määrännyt hänet Suomea koskevaan kahden vuoden maahantulokieltoon maastapoistumispäivästä lukien.
(3) Hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt muutoksenhakijan valituksen Maahanmuuttoviraston päätöksestä.
(4) Hallinto-oikeus on perusteluissaan todennut, että kansainvälistä suojelua saaneilla on Kreikassa maan kansalaisiin nähden yhtäläinen oikeus sosiaaliturvaan, asumiseen, terveydenhoitoon, työntekoon ja perusopetukseen. Palveluiden saamisen edellytyksenä voi olla rekisteröityminen eri viranomaisissa ja esimerkiksi verotusnumeron tai sosiaalivakuutusnumeron saaminen. Vaikka Kreikassa julkisten palveluiden saamisessa voi olla ongelmia, palveluiden saatavuus ja laatu eivät yleisesti ole niin heikot, että niiden varassa elävät joutuisivat äärimmäiseen aineelliseen puutteeseen. Kun otetaan huomioon kaikki asiassa esitetty, hallinto-oikeus on katsonut, ettei asiassa ole tullut esiin sellaisia muutoksenhakijan yksilölliseen tilanteeseen liittyviä seikkoja, joiden vuoksi hän Kreikkaan palautettuna joutuisi Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3 artiklassa tarkoitetun epäinhimillisen tai halventavan kohtelun kohteeksi tai sen vaaraan ja joiden vuoksi hänen palauttamisensa Kreikkaan muodostuisi ulkomaalaislain 147 §:ssä tarkoitetun palautuskiellon vastaiseksi. Perusteita oleskeluluvan myöntämiseksi ulkomaalaislain 52 §:n 1 momentissa tarkoitetusta yksilöllisestä inhimillisestä syystä ei ole ilmennyt.
(5) Hallinto-oikeuden mukaan Maahanmuuttovirasto on siten voinut jättää tutkimatta muutoksenhakijan turvapaikkaa koskevan hakemuksen ja hylätä oleskelulupaa koskevan hakemuksen. Valitusvaiheessa esitetty ei ole antanut aihetta arvioida asiaa toisin. Muutoksenhakija on myös voitu määrätä käännytettäväksi Kreikkaan ja määrätä maahantulokieltoon.
Asian on ratkaissut hallinto-oikeuden jäsen Jukka Ojala. Esittelijä Essi Tasala.
Vaatimukset ja selvitykset korkeimmassa hallinto-oikeudessa
(6) Muutoksenhakija on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja Maahanmuuttoviraston päätökset kumotaan ja muutoksenhakijalle annetaan turvapaikka tai myönnetään oleskelulupa toissijaisen suojelun perusteella tai yksilöllisestä inhimillisestä syystä. Asiassa on järjestettävä suullinen käsittely. Käännyttämisen täytäntöönpano on kiellettävä.
(7) Vaatimusten tueksi on viitattu Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen suuren jaoston 4.11.2014 antamaan tuomioon asiassa Tarakhel v. Sveitsi, Euroopan unionin tuomioistuimen suuren jaoston 19.3.2019 antamiin kahteen tuomioon, asiassa C-163/17 (Abubacarr Jawo) sekä yhdistetyissä asioissa C-297/17, C-318/17, C-319/17 (Bashar Ibrahim) ja C-438/17 (Taus Magamadov), sekä Nordrhein-Westfalenin ja Ala-Saksin osavaltioiden ylempien hallintotuomioistuinten 21.1.2021 ja 19.4.2021 antamiin tuomioihin.
(8) Muutoksenhakija on katsonut, että tosiseikat asiassa ovat olennaisilta osin samanlaiset kuin tapauksissa, joita edellä mainitut Saksan osavaltioiden ylempien hallintotuomioistuinten ratkaisut koskevat. Ratkaisujen mukaan palautus Kreikkaan loukkaisi Euroopan unionin perusoikeuskirjan 4 artiklaa.
(9) Muutoksenhakija oli Kreikassa kaksi vuotta seitsemän kuukautta ja joutui raiskausyrityksen kohteeksi. Vastaanottopalvelut lakkasivat 4.4.2019 hänen saatuaan oleskeluluvan Kreikkaan. Hänellä ei ollut asuntoa, eikä hän saanut Kreikan viranomaisilta ohjeita asunnon ja palvelujen hankkimiseen. Hän ei osannut kieltä eikä ilman tulkkia ja avustajaa kyennyt hoitamaan asioitaan.
(10) Yksinäisenä naisena ja seksuaalisen hyväksikäytön uhrina muutoksenhakija on ollut Kreikassa vielä haavoittuvammassa asemassa kuin suojeluaseman siellä saaneet miehet. Lisäksi muutoksenhakija on nyttemmin raskaana ja sen vuoksi entistäkin haavoittuvampi. Kysymys ei kuitenkaan ole vain yksilöllisten tekijöiden arvioinnista. Kreikassa palvelujen saatavuus ja laatu ovat niin heikkoja, että vaara palautuskiellon rikkomisesta realisoituu jokaisen siellä kansainvälistä suojelua saaneen kohdalla, jollei tällä ole omasta takaa turvaverkkoa Kreikassa. Toukokuussa 2020 voimaan tullut lainmuutos heikentää luvan saannin jälkeiseen asumiseen liittyviä oikeuksia. Myös koronapandemia on heikentänyt tilannetta Kreikassa.
(11) Asiassa on kysymys vakavammista puutteista kuin suuresta epävarmuudesta tai merkittävästä elinolojen huonontumisesta. Muutoksenhakija olisi täysin riippuvainen Kreikan valtion tuesta, joutuisi tahdostaan ja valinnoistaan riippumatta äärimmäisen aineellisen köyhyyden tilaan eikä saisi täytettyä perustavanlaatuisia ravintoon, hygieniaan ja asumiseen liittyviä tarpeitaan. Raskaudesta johtuvien vaivojensa lisäksi hän voi myös psyykkisesti huonosti. Suomessa hänellä on tukenaan puoliso, jonka kanssa hän on joulukuussa 2020 solminut uskonnollisen avioliiton.
(12) Palautus Kreikkaan on vastoin lapsen etua, koska muutoksenhakija joutuisi elämään lapsensa kanssa äärimmäisessä aineellisessa puutteessa. Psyykkinen oireilu vaikuttaa hänen kykyynsä huolehtia lapsesta vaikeissa oloissa ja ilman turvaverkkoa.
(13) Muutoksenhakijan esittämä maatieto osoittaa, että Kreikan lainsäädännön mukaiset oikeudet eivät toteudu käytännössä ja että Kreikkaan palautettuna muutoksenhakija olisi vaarassa joutua perusoikeuskirjan 4 artiklassa tarkoitetun epäinhimillisen tai halventavan kohtelun kohteeksi.
(14) Oleskeluluvan epääminen olisi ulkomaalaislain 52 §:ssä tarkoitetulla tavalla ilmeisen kohtuutonta muun inhimillisen syyn vuoksi, kun erityisesti otetaan huomioon olosuhteet, joihin muutoksenhakija raskaana olevana yksinäisenä naisena Kreikassa joutuisi. Muutoksenhakija on tältä osin viitannut elinolosuhteistaan Kreikassa, psyykkisestä oireilustaan ja raskaudestaan esittämäänsä.
(15) Muutoksenhakijalle määrätty kahden vuoden maahantulokielto on kohtuuton, koska hänen elinolosuhteensa Kreikassa on arvioitu virheellisesti eikä hän ole pyrkinyt olennaisesti vaikeuttamaan hakemuksensa käsittelyä. Lisäksi hänellä on nykyään perheside Suomeen ja puolisonsa kanssa yhteinen lapsi.
(16) Maahanmuuttovirasto on esittänyt lausunnossaan, että valitus hylätään. Virasto on viitannut unionin tuomioistuimen suuren jaoston ratkaisuun tapauksessa Jawo (C-163/17) ja lausunut muun ohella seuraavaa:
(17) Kreikan olosuhteet puutteineen ovat yleisesti tiedossa. Puutteet eivät kuitenkaan ole niin vakavia kuin unionin tuomioistuin on edellyttänyt niiden olevan, jotta ne estäisivät palautuksen toiseen jäsenvaltioon. Suojelua Kreikasta saaneet ovat oikeutettuja samoihin sosiaali- ja terveyspalveluihin kuin Kreikan kansalaiset. ECRE:n maaraportin mukaan Kreikka tarjoaa muun muassa vähimmäistoimeentulotuen ja lisätuen yksinhuoltajaäideille.
(18) UNHCR on syyskuulta 2021 olevan katsauksensa mukaan majoittanut ESTIA-ohjelman kautta yli 70 000 turvapaikanhakijaa ja pakolaisiksi tunnustettua. UNHCR kertoo myös tukevansa Kreikan valtiota, kuntia ja itse pakolaisia pakolaisten integroitumisessa ja palvelujen saavutettavuudessa. Lisäksi maassa toimii muun muassa IOM:n HELIOS-projekti, jolta saa apua Kreikan yhteiskunnassa toimimiseen. Projektiin saa yhteyden helposti jopa WhatsApp- ja Telegram-sovelluksilla ja myös muutoksenhakijan äidinkielellä soranilla.
(19) Maahanmuuttoviraston mukaan vaikeuksista huolimatta Kreikassa on tarjolla julkisia palveluja, joihin kansainvälistä suojelua saaneet ovat oikeutettuja. Julkisen tuen saaminen ei siten ole henkilön tahdosta tai valinnoista riippumattomista syistä mahdotonta.
(20) Muutoksenhakijan viittaamat Saksan kahden osavaltion tuomioistuinten päätökset eivät edusta Saksan yleistä suhtautumista Kreikkaan tehtäviin käännytyksiin. Ylikansalliset tuomioistuimet eivät ole antaneet päätöksiä, joiden mukaan Kreikasta suojelua saaneen käännyttäminen sinne olisi johtanut käännytetyn joutumiseen epäinhimillisiin olosuhteisiin.
(21) Muutoksenhakijan käännyttäminen Kreikkaan ei saata häntä perusoikeuskirjan 4 artiklassa tarkoitettuihin olosuhteisiin. Se, että Kreikassa muutoksenhakijan elinolot huonontuisivat voimakkaasti tai että niihin kohdistuisi suurta epävarmuutta, ei tarkoita perusoikeuskirjan 4 artiklan mukaista epäinhimillistä tai halventavaa kohtelua. Tukiverkon puuttumisellakaan ei ole ratkaisevaa merkitystä kyseisen artiklan mukaista arviointia tehtäessä.
(22) Muutoksenhakija on vastaselityksessään uudistanut asiassa esittämänsä ja esittänyt lisäksi muun ohella seuraavaa:
(23) Muutoksenhakija on Kreikassa haavoittuvassa asemassa pienen vauvan yksinhuoltajana ja yksinäisenä naisena ilman tukiverkkoa. Myös lapsen etu puoltaa valituksenalaisen päätöksen kumoamista. Muutoksenhakija on lisäksi todennut, että häntä ei hyväksyttäisi Maahanmuuttoviraston lausunnossa tarkoitettuun HELIOS-ohjelmaan, joka on edellyttänyt määräajassa tapahtunutta rekisteröitymistä. Muutoksenhakija ei ole myöskään oikeutettu yksinhuoltajaäitien lisätukeen, koska mainittu tuki edellyttää viiden vuoden yhtäjaksoista asumista Kreikassa.
(24) Vastaselityksessä on viitattu RSA:n ja Pro Asylin raporttiin kansainvälistä suojelua Kreikassa saavien mahdollisuuksista hankkia asiakirjoja ja päästä sosio-ekonomisten oikeuksien piiriin, IOM:n HELIOS Project Regulations Handbook -julkaisuun sekä ihmisoikeustuomioistuimessa vireillä oleviin asioihin Asaad ym. v. Alankomaat ja Kurdestan Darwesh ym. v. Kreikka ja Alankomaat. Vastaselityksen liitteenä on esitetty jälkimmäistä asiaa koskeva RSA:n ja Pro Asylin väliintulokirjelmä ihmisoikeustuomioistuimelle.
(25) Maahanmuuttovirasto on antanut korkeimman hallinto-oikeuden pyynnöstä lausunnon muutoksenhakijan antaman vastaselityksen johdosta ja lisäksi siitä, miten muissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa viime aikoina on menetelty kansainvälistä suojelua Kreikassa saaneiden turvapaikkahakemusten suhteen.
(26) Maahanmuuttovirasto on lausunnossaan todennut muun ohella seuraavaa:
(27) Kreikassa on maatiedon perusteella tarjolla julkisia palveluja, joiden käyttöön kansainvälistä suojelua saaneilla on oikeus. Palvelujen saaminen edellyttää muun muassa oleskelulupaa, verotusnumeroa, sosiaalivakuutusnumeroa, kielitaitoa ja/tai osoitetta. Näiden hankkiminen voi usein olla vaikeaa kansainvälistä suojelua saaneille.
(28) Maatiedosta ei ilmene, että kansainvälistä suojelua saavalle henkilölle ei annettaisi palveluja tai etuuksia tai niiden saaminen poikkeaisi Kreikan kansalaisten tilanteesta, jos hänellä on esittää kuhunkin eri palveluun tai etuuteen vaaditut asiakirjat. Se, ettei sosiaalipalveluja koskeva lainsäädäntö ole Kreikassa aukoton, ei tarkoita sitä, että sinne palaaminen johtaa yksilön valinnoista riippumatta äärimmäiseen aineelliseen puutteeseen.
(29) Kreikan julkisista palveluista olevien tietojen perusteella Kreikassa ei tällä hetkellä ole kyse tilanteesta, jossa hakija on tahdostaan ja tekemistään valinnoista riippumatta äärimmäisessä aineellisessa puutteessa. Pikemminkin kyse on tilanteesta, jolle on luonteenomaista asianomaisen hakijan elinolojen suuri epävarmuus tai voimakas huonontuminen verrattuna elinoloihin Suomessa. Epävarmuus liittyy siihen, onko hakijalla esittää vaadittavat asiakirjat. Kyse ei ole siitä, että palveluja ei olisi lainkaan tai että niitä riittäisi vain murto-osalle hakijoista. Vaikka jotkin tuet edellyttäisivät, että Kreikassa on asuttu tietty aika, perustoimeentulotukeen ei maatiedon mukaan liity sellaisia rajoituksia.
(30) Kreikassa julkisten palvelujen saatavuus on heikko. Tämän voidaan arvioida vaikuttavan eniten niihin, joilla on yksilöllinen, erityisen suuri tarve palveluille tai joiden on yksilöllisestä syystä erityisen vaikea hakea ja vaatia palveluja. Maahanmuuttovirasto on päätöskäytännössään huomioinut nimenomaan nämä seikat, kun se arvioi elinolosuhteita Kreikassa. Kyse on ollut usein siitä, että vanhemman kyky huolehtia lapsestaan on alentunut tai että lapsella on erityisiä tarpeita. Jos paluu Kreikkaan on arvioitu kohtuuttomaksi, Maahanmuuttovirasto on myöntänyt oleskeluluvan yksilöllisen inhimillisen syyn perusteella, mutta kansainvälisen suojelun osalta hakemus on jätetty tutkimatta.
(31) Maahanmuuttovirasto korostaa, että unionin tuomioistuimen tuomiossa Jawo nostetaan arvioitaviksi myös henkilön tekemät valinnat, joiden voidaan katsoa kuvaavan muun muassa sitä, pyrkiikö henkilö vastaamaan toimeentulostaan ensisijaisesti itse työnteolla tai yrittämisellä; selvittääkö henkilö, mihin hän on oikeutettu; hakeeko henkilö palveluja; noudattaako hän menettelyjä, joilla palveluja haetaan, tai hankkiiko hän asiakirjat, jotka palvelujen saamiseen vaaditaan. Kyse on siten henkilön omasta aktiivisuudesta, johon viranomaiset eivät pysty vaikuttamaan.
(32) Muutoksenhakija ei Kreikassa aiemmin oleskellessaan ole joutunut äärimmäiseen aineelliseen puutteeseen. Hän on edelleen perusterve, mutta hänellä on Suomessa oleskelunsa aikana syntynyt lapsi. Myös lapsi on perusterve. Asiassa ei ole esitetty selvitystä, joka osoittaisi muutoksenhakijalla olevan mielenterveyteen liittyviä ongelmia tai fyysisiä rajoitteita, jotka vaikuttaisivat hänen kykyynsä huolehtia toimeentulostaan tai hakea ja tarvittaessa vaatia Kreikan julkisia palveluja itselleen tai lapselleen.
(33) Maahanmuuttoviraston mukaan konkreettisena vaikeutena voidaan pitää muutoksenhakijan pientä lasta. Muutoksenhakijalla on kuitenkin ollut Kreikassa ystäviä, joiden luona hän on asunut ja joiden apuun hän mahdollisesti voi tukeutua. Muutoksenhakija on kertonut joutuneensa Kreikassa ystävänsä miehen ahdistelemaksi, mutta fyysisen koskemattomuuden loukkausta ei ole tapahtunut. Saadun selvityksen mukaan muutoksenhakijalla ei ole ollut vaikeuksia huolehtia lapsestaan. Turvaverkon puuttuminenkaan ei asiassa Jawo annetun tuomion mukaan ole yksinään merkityksellistä.
(34) Maahanmuuttoviraston käsityksen mukaan pieni lapsi ja muutoksenhakijan sukupuoli eivät ole sellaisia poikkeuksellisia ominaisuuksia, jotka tekisivät muutoksenhakijasta kyvyttömän huolehtimaan itsestään Kreikassa. Muutoksenhakijan ei voida katsoa olevan haavoittuvassa asemassa, kun häntä verrataan yleisesti kansainvälistä suojelua saaneisiin.
(35) Vaikka muutoksenhakija ei enää täytä HELIOS-ohjelman edellytyksiä, on ohjelma kuitenkin esimerkki palveluista, joita Kreikassa tarjotaan sieltä kansainvälistä suojelua saaneille. Kreikassa tarjolla olevat palvelut osoittavat, etteivät viranomaiset ole piittaamatta suojelua saaneista, vaikka sosiaaliapu ei tavoitakaan kaikkia.
(36) Unionin tuomioistuin on 1.8.2022 antanut asiassa C-720/20 tuomion, jonka mukaan menettelydirektiivin 33 artiklan 2 kohdan a alakohtaa ei voida soveltaa lapseen, jolla ei ole kansainvälisen suojelun asemaa EU-valtiossa. Maahanmuuttovirasto on jättänyt korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi, miten tuomiosta ilmenevää oikeusohjetta tulee soveltaa tässä asiassa.
(37) Maahanmuuttoviraston lausunnon liitteenä on ollut 23.8.2022 päivätty loppuraportti Euroopan unionin turvapaikkaviraston (EUAA) kautta ”EU+”-maille (EU:n jäsenmaat sekä Islanti, Liechtenstein, Norja ja Sveitsi) tehdystä kyselystä, joka on koskenut kansainvälistä suojelua Kreikassa saaneilta olevien turvapaikka- ja oleskelulupahakemusten suhteen noissa maissa noudatetusta soveltamiskäytännöstä. EUAA:n kysely ja sitä koskeva loppuraportti oli laadittu sen johdosta, että korkein hallinto-oikeus oli lausuntopyynnössään tiedustellut Maahanmuuttovirastolta Euroopan unionin jäsenvaltioiden viimeaikaista käytäntöä tältä osin.
(38) EUAA:n kyselyyn oli vastannut 10.3.–12.8.2022 välisenä aikana 17 maata yhteensä 31 maasta. Raportista ilmenee, että kyselyyn vastanneista 17 maasta 12 maata oli soveltanut Kreikassa kansainvälistä suojelua saaneiden turvapaikka- ja oleskelulupahakemuksiin menettelydirektiivin 2013/32/EU 33 artiklan 2 kohtaa tai vastaavaa kansallista säännöstä. Palauttaminen Kreikkaan oli yleensä toteutettu niissä tapauksissa, joissa hakemukset oli jätetty tutkimatta. Jos oleskelupa tai kansainvälistä suojelua oli poikkeuksellisesti myönnetty Kreikasta suojelua saaneelle hakijalle, perusteena enemmistöllä maista oli hakijan haavoittuva asema.
(39) Muutoksenhakija on vastaselityksessään uudistanut aiemmin esittämänsä ja lisäksi esittänyt muun ohella seuraavaa:
(40) Muutoksenhakija on uudelleen raskaana. Laskettu aika on 28.2.2023.
(41) Muutoksenhakijalla on Suomessa aviopuoliso. Puoliso on muutoksenhakijan tukiverkko. Kreikassa muutoksenhakijalla ei ole tukiverkkoa. Hän ei ole ollut yhteydessä Kreikassa asuviin ystäviinsä eikä tiedä, ovatko nämä enää Kreikassa.
(42) Maahanmuuttoviraston selvitys EU-maiden oikeuskäytännöstä tukee sitä, että muutoksenhakijan Kreikkaan palauttaminen voi loukata palautuskieltoa. Oleskeluluvan epääminen olisi myös ulkomaalaislain 52 §:ssä tarkoitetulla tavalla ilmeisen kohtuutonta, kun otetaan huomioon muutoksenhakijan psyykkinen oireilu, raskaus ja lapsen etu sekä olot, joihin muutoksenhakija Kreikassa joutuisi.
(43) Yhdenvertaisuusvaltuutettu on viittauksin ulkomaalaislain 209 §:ään antanut omasta aloitteestaan asiaan liittyvän lausunnon. Lausunto on lähetetty muutoksenhakijalle tiedoksi.
(44) Maahanmuuttovirasto on ilmoittanut korkeimmalle hallinto-oikeudelle, että muutoksenhakijalle on syntynyt Suomessa lapsi 4.2.2023. Maahanmuuttoviraston ilmoitus on lähetetty tiedoksi muutoksenhakijalle.
(45) Maahanmuuttovirasto on ilmoittanut asiassa antamansa päätöksen jälkeen katsoneensa, että Kreikasta kansainvälistä suojelua saaneille perheille tai yksinhuoltajille, joilla on mukanaan alaikäisiä lapsia hakemassa kanssaan turvapaikkaa tai jotka ovat raskaana, lähtökohtaisesti myönnetään ulkomaalaislain 52 §:n mukainen oleskelulupa muun yksilöllisen inhimillisen syyn perusteella. Virasto on myös viitannut muutoksenhakijalle Suomessa syntyneisiin lapsiin sekä unionin tuomioistuimen tuomiosta C-720/20 asiassa aiemmin antamassaan lausunnossa esittämäänsä ja jättänyt korkeimman hallinto-oikeuden harkintaan, mikä merkitys tuomiolla asiassa on. Maahanmuuttoviraston ilmoitus on lähetetty muutoksenhakijalle tiedoksi.
Välipäätös
(46) Korkein hallinto-oikeus on välipäätöksellään 24.9.2021 taltionumero H3310/2021 kieltänyt maasta poistamisen täytäntöönpanon, kunnes valituslupahakemus on ratkaistu tai asiassa toisin määrätään.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut
Vaatimus suullisen käsittelyn järjestämisestä
(47) Kun otetaan huomioon oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 57 § ja asiakirjoista saatava selvitys, suullisen käsittelyn järjestäminen ei ole tarpeen asian selvittämiseksi.
Pääasia
Kysymyksenasettelu
(48) Asiassa on ensin ratkaistava, onko Maahanmuuttovirasto voinut jättää muutoksenhakijan kansainvälistä suojelua koskeva hakemuksen tutkimatta muutoksenhakijan Kreikassa saaman kansainvälisen suojelun perusteella.
(49) Jos muutoksenhakijan kansainvälistä suojelua koskeva hakemus on voitu jättää tutkimatta, asiassa on esillä olevien olosuhteiden perusteella arvioitava vielä mahdollisuutta myöntää muutoksenhakijalle oleskelulupa ulkomaalaislain 52 §:n nojalla.
Sovellettavat oikeusohjeet
Unionin oikeus
(50) Euroopan unionin perusoikeuskirjan 4 artiklan mukaan ketään ei saa kiduttaa eikä kohdella tai rangaista epäinhimillisellä tai halventavalla tavalla.
(51) Jäsenvaltioissa sovellettavista yhteisistä vaatimuksista ja menettelyistä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/115/EY (paluudirektiivi) 4 artikla antaa mahdollisuuden säätää kansallisesti direktiivin määräyksiä suotuisampia säännöksiä, elleivät ne ole direktiivin vastaisia. Lisäksi direktiivin 6 artiklan 4 kohdan mukaan jäsenvaltio voi milloin tahansa päättää myöntää alueellaan laittomasti oleskelevalle kolmannen maan kansalaiselle erillisen oleskeluluvan tai muun luvan, joka oikeuttaa oleskeluun, yksilöllisten inhimillisten syiden tai humanitaaristen tai muiden syiden perusteella. Tällöin palauttamispäätöstä ei tehdä. Jos palauttamispäätös on jo tehty, se perutaan tai sitä lykätään oleskeluluvan tai muun oleskeluun oikeuttavan luvan voimassaoloajaksi.
(52) Kansainvälisen suojelun myöntämistä tai poistamista koskevista yleisistä menettelyistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/32/EU (uudelleenlaadittu menettelydirektiivi) 33 artiklan 1 kohdan mukaan niiden tapausten lisäksi, joissa hakemusta ei asetuksen (EU) No 604/2013 mukaisesti tutkita, jäsenvaltiot eivät ole velvollisia tutkimaan, voidaanko hakijaa pitää henkilönä, joka voi saada kansainvälistä suojelua direktiivin 2011/95/EU mukaisesti, kun hakemukselta katsotaan puuttuvan tutkittavaksi ottamisen edellytykset tämän artiklan mukaisesti. Artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaan jäsenvaltiot voivat katsoa kansainvälistä suojelua koskevalta hakemukselta puuttuvan tutkittavaksi ottamisen edellytykset ainoastaan, jos toinen jäsenvaltio on myöntänyt kansainvälistä suojelua.
Kansalliset säännökset ja niitä koskevat esityöt
(53) Suomen perustuslain 9 §:n 4 momentin mukaan ulkomaalaisen oikeudesta tulla Suomeen ja oleskella maassa säädetään lailla. Ulkomaalaista ei saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.
(54) Perustuslain 22 §:n mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.
(55) Ulkomaalaislain 6 §:n 1 momentin mukaan tämän lain nojalla tapahtuvassa päätöksenteossa, joka koskee kahdeksaatoista vuotta nuorempaa lasta, on erityistä huomiota kiinnitettävä lapsen etuun sekä hänen kehitykseensä ja terveyteensä liittyviin seikkoihin.
(56) Ulkomaalaislain 52 §:n 1 momentin mukaan Suomessa olevalle ulkomaalaiselle myönnetään jatkuva oleskelulupa, jos oleskeluluvan epääminen olisi ilmeisen kohtuutonta hänen terveydentilansa, Suomeen syntyneiden siteiden tai muun yksilöllisen inhimillisen syyn vuoksi, kun erityisesti otetaan huomioon olosuhteet, joihin hän joutuisi kotimaassaan, tai hänen haavoittuva asemansa. Pykälän 2 momentin mukaan oleskeluluvan myöntäminen ei edellytä, että ulkomaalaisen toimeentulo on turvattu.
(57) Hallituksen esityksessä ulkomaalaislaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 28/2003 vp) on ulkomaalaislain 52 §:ää koskevissa yksityiskohtaisissa perusteluissa lausuttu muun ohella seuraavaa:
"Pykälässä säädettäisiin tilanteesta, jossa oleskeluluvan epääminen olisi ilmeisen kohtuutonta hakijan terveydentilan, Suomeen syntyneiden siteiden tai muun yksilöllisen inhimillisen syyn vuoksi. Perusteet oleskeluluvan saamiseksi voisivat koskea vain Suomeen jo tullutta ulkomaalaista. Säännös koskisi usein turvapaikanhakijaa, jolle ei myönnettäisi oleskelulupaa kansainvälisen suojelun perusteella, mutta kuitenkin inhimillisesti ajatellen ei voitaisi edellyttää hänen palaavan kotimaahansa.”
(58) Ulkomaalaislain 103 §:n 3 kohdan mukaan kansainvälistä suojelua koskeva hakemus voidaan jättää tutkimatta, jos hakija on saanut kansainvälistä suojelua toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa, johon hänet voidaan lähettää.
(59) Ulkomaalaislain 147 §:n mukaan ketään ei saa käännyttää, karkottaa tai pääsyn epäämisen seurauksena palauttaa alueelle, jolla hän voi joutua kuolemanrangaistuksen, kidutuksen, vainon tai muun ihmisarvoa loukkaavan kohtelun kohteeksi, eikä alueelle, jolta hänet voitaisiin lähettää sellaiselle alueelle.
(60) Ulkomaalaislain muuttamista koskeva hallituksen esitys (HE 208/2010 vp) koskee edellä mainitun paluudirektiivin (2008/115/EY) kansallista täytäntöönpanoa. Hallituksen esityksen yleisperusteluissa todetaan direktiivin 6 artiklan osalta muun ohella seuraavaa:
(61) ”6 artikla. Jäsenvaltioiden on tehtävä palauttamispäätös sen alueella laittomasti oleskelevien kolmannen valtion kansalaisista. (---). Palauttamispäätöstä ei direktiivin eikä voimassaolevan ulkomaalaislain nojalla tehdä, jos henkilölle päätetään myöntää oleskelulupa Suomeen.”
Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä
(62) Unionin tuomioistuimen suuri jaosto on 19.3.2019 antanut tuomionsa asiassa C-163/17 (Jawo) sekä yhdistetyissä asioissa C-297/17, C-318/17, C-319/17 ja C-438/17 (Ibrahim ja Magamadov). Asioissa Ibrahim ja Magamadov annetun tuomion mukaan menettelydirektiivin 33 artiklan 2 kohta ei estä jäsenvaltiota jättämästä pakolaisaseman myöntämistä koskevaa hakemusta tutkimatta sillä perusteella, että toinen jäsenvaltio on myöntänyt hakijalle toissijaista suojelua, kun hakijan ennakoitavissa olevat elinolot toissijaisen suojelun saajana tässä toisessa jäsenvaltiossa eivät altista häntä vakavalle vaaralle siitä, että häntä kohdellaan epäinhimillisesti tai halventavasti perusoikeuskirjan 4 artiklassa tarkoitetuin tavoin. Siitä seikasta, että toissijaista suojelua saaville ei myönnetä mainitussa jäsenvaltiossa toimeentuloetuuksia tai etuudet ovat huomattavasti pienempiä kuin muissa jäsenvaltioissa, mutta heitä ei kuitenkaan kohdella tältä osin toisin kuin kyseisen jäsenvaltion kansalaisia, voidaan päätellä, että hakija altistuisi siellä tälle vaaralle, vain jos tästä seikasta seuraa, että hakija on erityisen haavoittuvan asemansa vuoksi tahdostaan ja tekemistään valinnoista riippumatta äärimmäisessä aineellisessa puutteessa (tuomion 101 kohta).
(63) Tuomioistuimen 1.8.2022 asiassa C-720/20 antaman tuomion mukaan uudelleen laaditun menettelydirektiivin 33 artiklan 2 kohdan a alakohtaa on tulkittava suppeasti sanamuotonsa mukaan, eikä sitä voida ulottaa koskemaan alaikäistä, joka ei saa kansainvälistä suojelua toisessa jäsenvaltiossa, vaikka hänen perheenjäsenensä saisivatkin (tuomion 51, 52 ja 53 kohta).
Maatietoa
(64) Kreikan lainsäädännön mukaan kansainvälistä suojelua saavilla on samanlainen oikeus sosiaalietuuksiin kuin maan kansalaisilla. Hallinnolliset esteet, puutteellinen täytäntöönpano sekä talouskriisin ja koronapandemian vaikutukset kuitenkin hidastavat ja estävät oikeuksien toteutumista. Lisäksi oikeutta vastaanottopalveluihin on rajoitettu maaliskuussa 2020 tehdyllä lainmuutoksella ja vastaanottopalvelujen piiristä on poistuttava 30 päivän kuluessa siitä, kun henkilö on saanut tiedon kansainvälisen suojelun myöntämisestä. Asuinmahdollisuuksista tiedottamisessa on aukko, kodittomille on ylipäänsä majoitusta vain rajallisesti, eikä kansainvälistä suojelua saaville osoitettua majoitusta ole. Kreikan korkea työttömyys ja kansainvälistä suojelua saavien heikko kilpailuasema kreikkaa puhuviin nähden rajoittavat heidän pääsyään työmarkkinoille. Harvat kansainvälistä suojelua saavista, jotka työllistyvät, tekevät sen yleensä epävirallisen talouden puitteissa, mikä estää heiltä pääsyn sosiaaliturvan piiriin, altistaa heidät epävarmuudelle ja haavoittuvuudelle sekä vaikeuttaa integroitumista. Perheavustuksen saamisen edellytyksenä on viiden vuoden yhtäjaksoinen laillinen maassa oleskelu, minkä vuoksi useimmilla kansainvälistä suojelua saavista ei ole oikeutta siihen. Yksinäisille äideille myönnettävä avustus edellyttää todistusta esimerkiksi avioerosta tai puolison kuolemasta. Kreikassa ei ole taatun vähimmäistulon (the guaranteed minimum income) lisäksi muita tehokkaita avustuksia. Terveydenhuoltoon pääsemistä haittaavat puutteelliset resurssit ja sosiaaliturvanumeron saamiseen liittyvät hallinnolliset esteet. (ECRE Country Report: Greece 2021 Update)
(65) Kreikan ainoa virallinen integraatio-ohjelma (HELIOS) avustaa kansainvälistä suojelua saaneita tarjoamalla tukia asunnon vuokraamiseen. Tukien saamiseksi on oltava vähintään kuudeksi kuukaudeksi tehty vuokrasopimus, pankkitili ja verotusnumero. Tuet kestävät 6–12 kuukautta. Tukiin liittyvien rajoitusten lisäksi kansainvälistä suojelua saavien pääsyä asuntomarkkinoille vaikeuttaa muun ohella edullisten vuokrauskohteiden puute. Kesästä 2020 lähtien tuhannet kansainvälistä suojelua saavat ovat joutuneet kodittomiksi ja altistuneet äärimmäiselle köyhyydelle. Vaarassa joutua kodittomiksi ovat myös monet niistä, joiden HELIOS-ohjelman puitteissa saamat tuet ovat päättyneet. Lisäksi monet kansainvälistä suojelua saavat, jotka ovat palanneet muista maista, jäävät pitkittyneeseen köyhyyteen. Pääsyä kodittomille tarkoitettuihin suojiin rajoittavat monet kriteerit. Myös katukeittiöissä ruokailuun liittyy erilaisia ehtoja, kuten asiakirjojen esittämistä ja rekisteröitymistä. Terveydenhuollon saatavuuteen vaikuttavat myös tulkkien puute ja julkisten palvelujen digitalisointi. Kodittomat eivät usein pysty ilman apua varaamaan aikaa sähköisesti tai puhelimen kautta. (Beneficiaries of international protection in Greece. Access to documents and socio-economic rights. Refugee Support Aegean and Stiftung Pro Asyl 2021)
(66) Refugee Support Aegean on yhteydessä kymmeniin haavoittuvassa asemassa oleviin turvapaikanhakijoihin ja pakolaisiin, jotka joutuvat elämään äärimmäisessä köyhyydessä kykenemättä tyydyttämään perustarpeitaan. Kansainvälistä suojelua saavia ei muoniteta leireillä. Arviolta 3 000 sellaista henkilöä, joille on myönnetty kansainvälistä suojelua, on jäänyt leireille välttääkseen asunnottomuuden. Monet kansainvälistä suojelua saavat, jotka on majoitettu ESTIA-ohjelman puitteissa, ovat menettämässä asuntonsa ja useat heistä ovat kokeneet nälkää pitemmän aikaa. (Refugee Support Aegean 2021)
Saatu selvitys
(67) Muutoksenhakija on hakenut kansainvälistä suojelua Kreikasta 6.2.2018 ja hänen hakemuksensa on hyväksytty 4.4.2019.
(68) Muutoksenhakija on hakenut kansainvälistä suojelua Suomesta 9.9.2020. Hän on vedonnut siihen, ettei hänellä ole ollut Kreikassa asuntoa sen jälkeen, kun hänelle on myönnetty siellä kansainvälistä suojelua ja hänen maassa saamansa vastaanottopalvelut ovat päättyneet, sekä pelkoon, jota hän yksinäisenä naisena on Kreikassa tuntenut. Asunnottomuutensa vuoksi muutoksenhakija on joutunut Kreikassa majoittumaan ystävien luona ja seksuaalisen ahdistelun kohteeksi. Muutoksenhakija kokee, ettei hänellä ole tulevaisuutta Kreikassa.
(69) Asiassa esitetyn maatiedon mukaan kansainvälistä suojelua Kreikassa saavilla on maan lainsäädännön nojalla lähtökohtaisesti samanlainen oikeus erilaisiin etuuksiin kuin maan kansalaisilla. Kansainvälistä suojelua saavien mahdollisuuksia asunnon ja etuuksien saantiin kuitenkin vaikeuttavat muun muassa asiakirjojen esittämistä ja maassa laillisesti vietettyä aikaa koskevat vaatimukset, joita heidän on vaikea täyttää.
(70) Vaikka muutoksenhakijalla ei ole ollut omaa asuntoa, hän ei ole kuitenkaan joutunut asumaan kadulla, ja lukuun ottamatta ystävän puolison ahdistelua häneen ei ole kohdistunut oikeudenloukkauksia. Paitsi asumiseen liittyviä vaikeuksiaan muutoksenhakija ei ole kertonut ongelmistaan Kreikassa eritellymmin kuin mainitsemalla yksinäisenä naisena tuntemastaan pelosta ja kielitaidottomuudesta johtuvasta asioiden hoidon hankaluudesta.
(71) Valituslupahakemuksensa vireille tulon jälkeen muutoksenhakija on solminut uskonnollisen avioliiton Suomeen pysyvän oleskeluluvan saaneen ulkomaalaisen kanssa. Muutoksenhakijalle ja puolisolle on Suomessa syntynyt yhteinen lapsi 28.9.2021 ja 4.2.2023. Muutoksenhakija on vedonnut erityisen haavoittuvaan asemaansa naisena pienten lasten kanssa, mielenterveyden ongelmiinsa ja siihen, ettei hänellä ole tukiverkostoa Kreikassa. Hän ei ole ollut yhteydessä Kreikassa asuviin ystäviinsä eikä tiedä, ovatko nämä enää maassa. Kreikan viranomaiset eivät ole auttaneet muutoksenhakijaa asunnon ja palvelujen hankkimisessa. Kielitaidottomana muutoksenhakija ei ole kyennyt hoitamaan asioitaan ilman apua, jota hän ei ole Kreikassa saanut.
(72) Psykiatrin 1.2.2021 päivätyn lausunnon mukaan muutoksenhakijalla on todettu ei-elimellinen unettomuus (F51.0) ja akuutti stressireaktio keskivaikea häiriö (F43.01). Muutoksenhakija on kertonut itsemurha-ajatuksistaan.
Oikeudellinen arviointi
1. Kansainvälinen suojelu
(73) Muutoksenhakija on kansainvälistä suojelua Kreikassa saatuaan hakenut sitä uudelleen Suomessa.
(74) Ulkomaalaislain 103 §:n 3 kohdan mukaan kansainvälistä suojelua koskeva hakemus voidaan jättää tutkimatta, jos hakija on saanut kansainvälistä suojelua toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa, johon hänet voidaan lähettää. Säännöksellä on pantu täytäntöön uudelleen laaditun menettelydirektiivin 33 artiklan 2 kohdan a alakohta.
(75) Unionin tuomioistuimen ratkaisukäytännön mukaan menettelydirektiivin 33 artiklan 2 kohdan a alakohtaa sovellettaessa on otettava huomioon perusoikeuksien suoja ja muun ohella perusoikeuskirjan 4 artikla, jossa kielletään epäinhimillinen ja halventava kohtelu. Jos hakija on esittänyt seikkoja, joiden perusteella voidaan arvioida, että kansainvälistä suojelua myöntäneen jäsenvaltion järjestelmässä on systeemisiä, yleisiä tai tiettyjä ryhmiä koskevia puutteita, joiden vuoksi hakija olisi siellä vaarassa saada osakseen tuollaista kohtelua, hakemusta ei tule jättää mainitun säännöksen perusteella tutkimatta. Aiheuttaakseen vaaran epäinhimillisestä ja halventavasta kohtelusta puutteiden on oltava erittäin vakavia. Unionin tuomioistuimen mukaan näin on, kun viranomaisten välinpitämättömyydestä seuraa, että julkisesta avusta täysin riippuvainen henkilö joutuu tahdostaan ja tekemistään valinnoista riippumatta äärimmäiseen aineelliseen puutteeseen, jossa hän ei pysty täyttämään perustavanlaatuisimpia tarpeitaan ja joka vahingoittaa hänen terveyttään tai saattaa hänet ihmisarvon vastaiseen alennustilaan. Hakijan elinoloja koskeva suurikaan epävarmuus tai elinolojen voimakaskaan huonontuminen suojelua myöntäneessä jäsenvaltiossa eivät estä hakemuksen tutkimatta jättämistä, elleivät ne merkitse äärimmäistä aineellista puutetta. Vaikka jäsenvaltiossa ei olisi toimeentuloetuuksia kansainvälistä suojelua saaville tai heidän etuutensa olisivat huomattavasti pienempiä kuin muissa jäsenvaltioissa, mutta heidän kohtelunsa tässä suhteessa ei poikkea jäsenvaltion kansalaisten kohtelusta, hakija altistuu perusoikeuskirjan 4 artiklan vastaiselle kohtelulle vain, jos hän on erityisen haavoittuvassa asemassa. Se, että elinolot jäsenvaltiossa, jossa hakemus on tehty, ovat suotuisammat kuin suojelua jo myöntäneessä jäsenvaltiossa, ei sellaisenaan merkitse vaaraa perusoikeuskirjan 4 artiklan vastaisesta kohtelusta eikä siten estä hakemuksen tutkimatta jättämistä.
(76) Korkein hallinto-oikeus toteaa, että Kreikkaan palaamiseen liittyvä epävarmuus tai elinolojen huonontuminen ei yksin estä hakemuksen tutkimatta jättämistä. Toisin kuin Suomessa, Kreikassa ei ole etuuksia, jotka on tarkoitettu erityisesti kansainvälistä suojelua saaville. Maahanmuuttoviraston keräämän maatiedon mukaan julkisten palvelujen saatavuus Kreikassa on yleisesti heikko. Etuuksien saantiin liittyy saadun selvityksen perusteella useita tekijöitä, jotka voivat tosiasiassa vaikeuttaa tai estää kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden sosiaalietuuksien saamista, vaikka etuuksien piiriin päästäessä ne ovat suuruudeltaan yleensä samanlaisia kuin kansalaisille myönnettävät. Lainsäädäntömuutoksilla vuodesta 2020 lähtien kansainvälistä suojelua saaville erilaisten tukien edellytyksiksi asetetut erimittaiset, useiden vuosien pituiset asumisaikaedellytykset kohdistuvat kuitenkin eri tavalla kansainvälistä suojelua saaviin kuin Kreikassa asuviin maan omiin kansalaisiin.
(77) Korkein hallinto-oikeus katsoo, että Kreikan julkisten palveluiden yleisen heikon tilanteen voidaan arvioida vaikuttavan eniten niihin, joilla on yksilöllinen, erityisen suuri tarve julkisille palveluille tai joiden on yksilöllisestä syystä erityisen vaikea hakea ja saada palveluja. Julkisista palveluista saatavilla olevien tietojen perusteella Kreikassa ei tällä hetkellä ole kuitenkaan kyse vielä tilanteesta, jossa kansainvälistä suojelua saava henkilö joutuu tahdostaan ja tekemistään valinnoista riippumatta äärimmäiseen aineelliseen puutteeseen. Ennemminkin kyse on tilanteesta, jolle on luonteenomaista elinolojen epävarmuus ja haavoittuvuuden aiheuttama kasvanut riski sille, ettei Kreikassa kansainvälistä suojelua saava henkilö saa tarvitsemiaan välttämättömiä julkisia palveluja siellä.
(78) Edellä lausuttuun nähden muutoksenhakijan kansainvälistä suojelua koskeva hakemus on voitu jättää tutkimatta. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen tältä osin ei siten ole perusteita.
2. Oleskelulupa muulla perusteella
(79) Vaikka muutoksenhakijan kansainvälistä suojelua koskeva hakemus on edellä lausuttu huomioon ottaen voitu jättää tutkimatta, asiassa on esillä olevien olosuhteiden perusteella arvioitava vielä mahdollisuutta myöntää muutoksenhakijalle oleskelulupa ulkomaalaislain 52 §:n nojalla.
(80) Lain esitöiden mukaan ulkomaalaislain 52 §:n tarkoitus on olla viimekätinen peruste myöntää oleskelupa hakijalle, jolle ei voida myöntää lain muiden säännösten perusteella oleskelulupaa. Pykälässä säädetään tilanteesta, jossa oleskeluluvan epääminen olisi ilmeisen kohtuutonta hakijan terveydentilan, Suomeen syntyneiden siteiden tai muun yksilöllisen inhimillisen syyn vuoksi. Perusteet oleskeluluvan saamiseksi voivat koskea vain Suomeen jo tullutta ulkomaalaista.
(81) Oleskeluvan myöntäminen ulkomaalaislain 52 §:n perusteella yksilöllisestä inhimillisestä syystä edellyttää sen arvioimista, olisiko oleskeluvan epääminen hakijalle ilmeisen kohtuutonta. Mainittua säännöstä sovellettaessa tulee ottaa huomioon olosuhteet, joihin asianomainen joutuisi kotimaassaan, tai hänen haavoittuva asemansa. Huomioon otettavia olosuhteita voisivat olla erityisen hoidon ja tuen tarve, välttämättömän hoidon ja tuen saatavuus, lapsiperheen tai yksinhuoltajan asema sekä hakijan terveydentilan lisäksi hänen toimintakykynsä. Tässä yhteydessä erityistä huomiota on ulkomaalaislain 6 §:n 1 momentin mukaisesti kiinnitettävä lapsen etuun sekä hänen kehitykseensä ja terveyteensä liittyviin seikkoihin. Hallituksen esityksen mukaan yksittäisessä tapauksessa täytyisi olla sellaisia seikkoja, jotka tekevät kotimaahan palaamisen inhimillisesti katsoen poissuljetuksi vaihtoehdoksi.
(82) Kuten ulkomaalaislain 52 §:n sanamuodosta ilmenee, lainkohtaa sovellettaessa arvioitavana ovat erityisesti olosuhteet hakijan kotimaassa. Tältä osin korkein hallinto-oikeus toteaa, että myös lain esitöiden mukaan mainitussa lainkohdassa kotimaalla on tarkoitettu lähtökohtaisesti hakijan alkuperäistä kotimaata. Kun kuitenkin otetaan huomioon, mitä edellä selostetuissa lain esitöissä on lausuttu paluudirektiivin 6 artiklan 4 kohdan kansallisesta täytäntöönpanosta sekä ulkomaalaislain 52 §:n tarkoituksesta, korkein hallinto-oikeus katsoo, että ulkomaalaislain 52 § on sinänsä viimekätisesti sovellettavissa myös sellaisessa tilanteessa, että hakijalla on jo kansainväliseen suojeluun perustuva oleskelulupa toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa.
(83) Sovellettaessa ulkomaalaislain 52 §:ää edellä tarkoitetussa tilanteessa, hakijan haavoittuvuutta arvioidaan tapauskohtaisesti ja niin, että kokonaisharkinnassa otetaan huomioon ne yksilölliset olosuhteet, joihin hakija joutuisi toisessa jäsenvaltiossa, joka ei ole hänen kotimaansa.
(84) Asiassa saadun selvityksen mukaan muutoksenhakijan henkilökohtaisissa olosuhteissa on tapahtunut muutoksia hänen Suomeen saapumisensa jälkeen. Hallinto-oikeuden annettua asiassa päätöksensä muutoksenhakijalle on syntynyt lapsi 28.9.2021 ja toinen lapsi 4.2.2023. Muutoksenhakija on myös esittänyt selvitystä terveydentilastaan.
(85) Maahanmuuttovirasto on korkeimmalle hallinto-oikeudelle antamassaan lausunnossa ilmoittanut tarkistaneensa ohjeistusta, joka koskee Kreikasta kansainvälistä suojelua saaneita hakijoita.
(86) Korkein hallinto-oikeus viittaa myös unionin tuomioistuimen ratkaisun asiassa C-720/20 ja siihen mahdollisuuteen, että muutoksenhakijan lapsille haetaan kansainvälistä suojelua Suomessa.
(87) Edellä lausuttuun nähden asia on tullut siinä määrin uuteen tilaan, että hallinto-oikeuden ja Maahanmuuttoviraston päätökset on kumottava siltä osin kuin muutoksenhakijalle ei ole myönnetty oleskelulupaa ja hänet on käännytetty Kreikkaan sekä määrätty Suomea koskevaan maahantulokieltoon, ja asia on palautettava näiltä osin Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi.
Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Riitta Mutikainen, Eija Siitari, Mika Seppälä, Kari Tornikoski, Tuomas Kuokkanen, Taina Pyysaari, Jaakko Autio ja Robert Utter. Asian esittelijä Petri Leinonen.