Muu päätös 5051/2018

Kunnallisasia (Honkajoen määräaikaisen kunnanjohtajan virkasuhteen päättäminen)

Antopäivä: 2.11.2018
Taltionumero: 5051
Diaarinumero: 2544/3/17
ECLI-tunniste: ECLI:FI:KHO:2018:T5051

Asia Kunnallisvalitus

Valittaja Mauno Mäkiranta

Päätös, jota valitus koskee

Turun hallinto-oikeus 25.4.2017 nro 17/0130/1

Asian taustaa

Honkajoen kunnanhallitus on 18.2.2016 (§ 45) päättänyt valita kunnanjohtajan avoimen viran hoitajaksi Mauno Mäkirannan väliaikaisesti 1.3.2016 alkaen siihen saakka, kun virka on vakinaisesti täytetty.

Asian aikaisempi käsittely

Kunnanhallitus on 21.4.2016 (§ 89) päättänyt, että väliaikaisen kunnanjohtaja Mäkirannan virkasuhde Honkajoen kuntaan päättyy 30.4.2016 ja että 14.3.2016 kunnanjohtajan virkaan valitun Ulla Norrbon kanssa laaditaan erillinen johtajasopimus, jossa määritellään virkasuhteen ehdot. Kunnanhallitus on myös päättänyt merkitä tietoonsa saatetuksi, että Norrbo ottaa Honkajoen kunnanjohtajan viran vastaan 1.5.2016. Lisäksi kunnanhallitus on merkinnyt tietoonsa saatetuksi, että Norrbo on toimittanut terveydentilastaan hyväksyttävän lääkärintodistuksen.

Kunnanhallitus on 19.5.2016 (§ 108) hylännyt Mäkirannan oikaisuvaatimuksen kunnanhallituksen päätöksestä 21.4.2016 (§ 89).

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt Mäkirannan vaatimuksen Honkajoen kunnanhallituksen velvoittamisesta esittämään Kuntaliitosta lähetetty sähköposti. Hallinto-oikeus on jättänyt Mäkirannan valituksen tutkimatta siltä osin kuin se on koskenut Norrbon kanssa tehtävää johtajasopimusta ja hänen toimittamaansa lääkärintodistusta. Hallinto-oikeus on muilta osin hylännyt valituksen.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Kuntaliitosta lähetettyä sähköpostiviestiä koskeva editiovaatimus

Hallintolainkäyttölain 33 §:n mukaan valitusviranomaisen on huolehdittava siitä, että asia tulee selvitetyksi, ja tarvittaessa osoitettava asianosaiselle tai päätöksen tehneelle hallintoviranomaiselle, mitä lisäselvitystä asiassa tulee esittää. Valitusviranomaisen on hankittava viran puolesta selvitystä siinä laajuudessa kuin käsittelyn tasapuolisuus, oikeudenmukaisuus ja asian laatu sitä vaativat.

Saman lain 42 §:n mukaan valitusviranomaiselle voidaan esittää todisteena asiakirja tai esine. Asiakirjan ja esineen esittämiseen valitusviranomaiselle sovelletaan, mitä siitä säädetään oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 39 ja 40 §:ssä.

Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 40 §:n 1 momentin mukaan tuomioistuin voi määrätä esineen tai asiakirjan tuotavaksi tuomioistuimeen taikka katselmuksen toimitettavaksi, jos esineellä tai asiakirjalla voi olla merkitystä näyttönä tai jos katselmuksen toimittamisella voi olla merkitystä näytön saamiseksi.

Valituksesta ja asiakirjoista ilmenee, että eräs kunnanhallituksen jäsen on pyytänyt Kuntaliitosta jonkinlaista asiantuntijakannanottoa mahdollisesti kunnanjohtajan viran täyttämiseen liittyvässä asiassa. Asiaan liittyvä sähköposti on ollut nähtävänä kunnanhallituksen kokouksessa 21.4.2016 ainakin osalla kunnanhallituksen jäsenistä. Kysymyksessä olevan sähköpostin sisältöön ei ole päätöksessä viitattu eikä sitä myöskään ole otettu pöytäkirjan liitteeksi. Hallinto-oikeus katsoo, ettei mainittu sähköpostiviesti ole asian selvittämisen vuoksi tarpeen. Ulkopuolisen tahon mahdollisen kannanoton sisältävän sähköpostiviestin esittämisellä ei ole asian ratkaisemisen kannalta oikeudellista merkitystä. Tämän vuoksi valittajan kyseisen asiakirjan esittämistä koskeva vaatimus on hallintolainkäyttölain 42 §:n nojalla hylättävä.

Tutkimatta jäävä valitusperuste

Kuntalain 91 §:n mukaan päätöksestä, joka koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta.

Siltä osin kuin valituksenalaisessa päätöksessä on päätetty, että Norrbon kanssa solmitaan erillinen johtajasopimus, kysymys on vasta valmistelua koskevasta asiasta, eikä siitä saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta. Siltä osin kuin kunnanhallitus on ainoastaan merkinnyt tiedokseen, että Norrbo on toimittanut terveydentilastaan hyväksyttävän lääkärintodistuksen, kysymys on niin ikään valmisteluun rinnastuvasta asiasta.

Pääasia

Asiassa saatu selvitys

Kunnanhallitus on päätöksessään 18.2.2016 todennut, että kunnanjohtaja Mauno Mäkirannan määräaikainen virkasuhde päättyy 29.2.2016. Kunnanhallituksen on valittava avoimen viran hoitaja, kunnes virka on vakinaisesti täytetty. Kunnanhallitus on päättänyt valita kunnanjohtajan avoimen viran väliaikaiseksi hoitajaksi Mauno Mäkirannan 1.3.2016 alkaen siihen saakka, kunnes virka on vakinaisesti täytetty.

Honkajoen kunnanvaltuusto on 14.3.2016 päättänyt valita kunnanjohtajan vakinaiseen virkaan hallintotieteiden maisteri Ulla Norrbon. Päätöksestä on valitettu hallinto-oikeuteen.

Kunnanhallitus on 21.4.2016 päättänyt, että va. kunnanjohtaja Mauno Mäkirannan virkasuhde Honkajoen kuntaan päättyy 30.4.2016.

Asian valmistelu ja esittely

Mäkirannan kuuleminen

Hallintolain 34 §:n mukaan asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun.

Mäkirannan mukaan päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä siksi, että häntä ei ole asianosaisena ennen päätöksen tekemistä kuultu.

Mäkirannan hoitama kunnanjohtajan virkasuhde on ollut määräaikainen, joten se päättyy ilman irtisanomista päätöksessä todetun perusteen mukaisesti eli kun virka on vakinaisesti täytetty. Mainitut virkasuhteen päättämiseen liittyvät keskeiset seikat ovat näin ollen olleet päätöksen mukaiset ja siitä ilmenevät. Kun otetaan lisäksi huomioon, että Mäkiranta on hoitanut kunnanjohtajan virkaa koko hakuprosessin ajan ja hän on ollut tietoinen kunnassa tehtävistä asiaan liittyvistä päätöksistä, kysymyksessä ei ole ollut tilanne, jossa Mäkirantaa olisi hallintolain nojalla tullut asianosaisena kuulla ennen päätöksen tekemistä.

Luottamushenkilön tiedonsaantioikeus

Valituksen mukaan päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, koska kaikki kunnanhallituksen jäsenet eivät ole kuntalain 43 §:n edellyttämällä tavalla saaneet Kuntaliitosta lähetettyä sähköpostiviestiä nähtäväkseen asian esittelyn yhteydessä.

Kuntalain 43 §:n mukaan luottamushenkilöllä on oikeus saada kunnan viranomaisilta tietoja ja nähtäväkseen asiakirjoja, joita hän toimessaan pitää tarpeellisina, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu.

Kun otetaan huomioon, mitä edellä on Kuntaliitosta lähetetyn sähköpostiviestin osalta todettu, kysymyksessä ei ole sellainen asiakirja, jota mainitussa lainkohdassa tarkoitetaan. Luottamushenkilön tiedonsaantioikeutta ei siten ole asiassa loukattu, eikä asian esittely ole ollut virheellistä.

Päätöksen sisällön lainmukaisuus

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 3 §:n 1 ja 2 momentin mukaan viranhaltija otetaan virkasuhteeseen toistaiseksi tai määräajaksi. Viranhaltija voidaan ottaa määräajaksi muun ohella, jos määräajaksi ottamisesta on erikseen säädetty taikka tehtävän luonne, sijaisuus, avoinna olevaan virkasuhteeseen kuuluvien tehtävien hoidon järjestäminen tai muu näihin rinnastettava kunnan toimintaan liittyvä määräaikaista virkasuhdetta edellyttävä seikka sitä vaatii.

Saman lain 34 §:n 1 momentin mukaan viranhaltijan virkasuhde päättyy ilman irtisanomista ja irtisanomisaikaa muun ohella, kun määräaika, joksi viranhaltija on otettu, on kulunut loppuun.

Mäkiranta on otettu hoitamaan kunnanjohtajan avoinna ollutta virkaa määräaikaisena siihen saakka, kunnes kunnanjohtajan virka täytetään vakinaisesti. Hallinto-oikeus katsoo, että kunnanjohtajan virka on vakinaisesti täytetty, kun Norrbo on tullut valituksi toistaiseksi voimassa olevaan eli vakinaiseen virkaan. Sillä seikalla, että päätöksestä on valitettu, ei ole asiassa ratkaisevaa merkitystä. Määräaikaisuuden peruste lakkaa viimeistään silloin, kun virkaan vakinaisesti valittu henkilö ryhtyy hoitamaan virkaa. Näin ollen, kun Norrbo, joka on valittu kunnanjohtajan virkaan 14.3.2016, on ilmoittanut voivansa ottaa viran vastaan 1.5.2016 lukien, kunnanhallitus on voinut päättää, että Mäkirannan määräaikainen virkasuhde kuntaan päättyy 30.4.2016.

Yhteenveto

Kunnanhallituksen päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä eikä se ole muutenkaan lainvastainen.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Hallintolaki 34 §

Hallintolainlainkäyttölaki 33 § ja 42 §

Oikeudenkäymiskaari 17 luku 40 § 1 momentti

Laki kunnallisesta viranhaltijasta 3 § 1 ja 2 momentti sekä 34 § 1 momentti

Kuntalaki (365/1995) 43 §, 90 § (1375/2007), 91 § ja 100 § (844/1996)

Kuntalaki (410/2015) 147 §

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Hannamaija Falck, Tiina Saari ja Veronica Storträsk, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Mauno Mäkiranta on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja Honkajoen kunta velvoitetaan maksamaan Mäkirannalle laittomasta virkasuhteen päättämisestä 1.5.2016 alkaen sopimuksen mukaista palkkaa korkoineen siihen saakka, kunnes Honkajoen kunnanjohtajan virka on laillisesti vakinaisesti täytetty. Mäkiranta on lisäksi vaatinut, että Honkajoen kunta velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa korkeimmassa hallinto-oikeudessa korkoineen.

Vaatimustensa tueksi valittaja on esittänyt muun ohella seuraavaa:

Hallinto-oikeus on hylännyt Mäkirannan valitukset Honkajoen kunnanhallituksen päätöksistä. Hallinto-oikeus on ratkaissut asiat kahdella erillisellä päätöksellä. Kunnanhallituksen päätös 6.5.2016 on kuitenkin jatkoa kunnanhallituksen päätöksestä 21.4.2016 alkaneeseen kokonaisuuteen. Kunnanhallituksen päätöksiä koskeneiden valitusten ratkaiseminen hallinto-oikeuden erillisillä päätöksillä ei ole ollut perusteltua. Hallinto-oikeuden menettely on vaarantanut Mäkirannan oikeusturvan. Asiat tulee käsitellä yhdessä korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Mäkirannan valitus hallinto-oikeuteen koski Honkajoen kunnanhallituksen päätöksiä Mäkirannan määräaikaisen kunnanjohtajan virkasuhteen päättämisestä. Kunnanhallitus on päättänyt Mäkirannan virkasuhteen perusteettomasti ja oman aiemman päätöksensä vastaisesti. Kunnanhallitus on myös nimittänyt toisen henkilön määräaikaiseen kunnanjohtajan virkasuhteeseen välittömästi Mäkirannan virkasuhteen päättämisen jälkeen.

Mäkiranta on valittu Honkajoen kunnanjohtajan avoimen viran hoitajaksi kunnanhallituksen päätöksellä 18.2.2016 (§ 45). Päätöksen mukaan Mäkiranta hoitaa virkaa siihen saakka, kun kunnanjohtajan virka on vakinaisesti täytetty. Mäkiranta on päätöksen mukaisesti hoitanut virkaa 1.3.2016 lähtien.

Valtuusto on valinnut 14.3.2016 päätöksellään (§ 19) kunnanjohtajan vakinaiseen virkaan Ulla Norrbon. Päätös ei ole lainvoimainen, koska siitä on valitettu hallinto-oikeuteen. Näin ollen Mäkirannan virkasuhteen päättämiseen ei ole ollut perustetta. Virka on vakinaisesti täytetty vasta sitten, kun valtuuston päätös on saanut lainvoiman.

Kunnanhallitus on 21.4.2016 (§ 89) päättänyt, että Mäkirannan virkasuhde päättyy 30.4.2016 ja että Norrbon virkasuhde vakinaistetaan 1.5.2016 alkaen. Norrbo ei kuitenkaan olisi voinut aloittaa vakinaisessa virassa vielä 1.5.2016 alkaen, koska valtuuston päätös ei ole lainvoimainen. Kunnanhallituksen päätös Norrbon virkasuhteen vakinaistamisesta ennen valtuuston päätöksen lainvoimaiseksi tulemista on lainvastainen.

Kunnanjohtajan viranhoidon järjestämisessä normaali käytäntö on se, että väliaikainen kunnanjohtaja hoitaa virkaa niin kauan, kunnes uuden kunnanjohtajan virkaan valintaa koskeva päätös on saanut lainvoiman. Näin vältetään päällekkäisyydet viranhoidossa. Norrbo on käytännössä valittu samanaikaisesti vakinaiseen ja määräaikaiseen kunnanjohtajan virkaan. Mäkirantaa ei ole irtisanottu laillisesti, joten määräaikaisen kunnanjohtajan viran hoitajia oli kunnassa kaksi toukokuusta 2016 alkaen.

Mäkirantaa ei ole kuultu hallintolain mukaisesti. Hallinto-oikeus on arvioinut asiaa näiltä osin väärin. Mäkiranta on ollut asiassa asianosainen. Kysymys on ollut Mäkirannan määräaikaisen virkasuhteen päättämisestä. Virkasuhde on päätetty tilanteessa, jossa kunnanhallituksen oman päätöksen mukaiset päättymisehdot eivät olleet täyttyneet. Mäkirannalle on annettava mahdollisuus oman mielipiteensä esittämiseen hänen virkasuhteensa päättämistä koskevassa asiassa.

Mäkiranta on ollut esteellinen osallistumaan asiaa koskeviin kunnanhallituksen kokouksiin, joten hänellä ei ole ollut mahdollisuutta esittää omaa näkemystään asiasta päättävälle taholle. Mäkirannalta ei ole edes pyydetty hänen mielipidettään ennen kuin kunnanhallitus teki päätöksen hänen virkasuhteensa päättämisestä.

Kunnanhallituksen päätöksellä Mäkirannan määräaikaisen virkasuhteen päättämisestä on ollut huomattava merkitys Mäkirannan kannalta. Mäkiranta on perustellusti voinut olettaa, että hänen väliaikainen viranhoitonsa jatkuisi niin kauan, kunnes Norrbon valinta kunnanjohtajan vakinaiseen virkaan saisi lainvoiman. Mäkiranta ei myöskään ole voinut olettaa, että kunnanhallitus toimisi asiassa oman aiemman päätöksensä vastaisesti.

Kuntaliitosta lähetyn sähköpostin esittämisvaatimuksen perusteena oli nimenomaan se, että Honkajoen kunnanhallitus ei ollut ottanut kyseistä sähköpostia huomioon päätöksenteossaan. Sähköposti on pyydetty oikaisuvaatimuksen valmisteluun liittyen, ja se on toimitettu Kuntaliitosta Honkajoen kunnalle. Kuntaliitto ei toimita asiantuntijalausuntoja yksityishenkilöille. Lausunnon laatinut lakimies on erikseen sähköpostitse ohjeistanut kunnanhallituksen varapuheenjohtajaa antamaan lausunnon kaikille kunnanhallituksen jäsenille. Sähköpostin vastaanottanut kunnanhallituksen varapuheenjohtaja on valikoidusti antanut sähköpostin luettavaksi vain osalle kunnanhallituksen jäsenistä. Neljä kunnanhallituksen jäsentä on eriävässä mielipiteessään kunnanhallituksen päätökseen 19.5.2016 (§ 108) ilmoittanut, etteivät he ole saaneet kyseistä asiakirjaa pyynnöistä huolimatta.

Yksi kunnanhallituksen jäsen ei voi tehdä päätöstä siitä, jaetaanko kunnanhallitukselle päätöksentekoa varten toimitettu asiakirja kaikille hallituksen jäsenille vai ei.

Mäkiranta vaatii Kuntaliiton sähköpostin esittämistä siitä syystä, että Mäkirannan tietojen mukaan kannanotossa olisi varoitettu kunnanhallitusta siitä, että Norrbon virkasuhde syntyisi vasta lainvoiman myötä sekä siitä, että kunta voisi joutua korvausvelvolliseksi, mikäli Norrbon virka vakinaistettaisiin ennen lainvoimaa.

Mäkiranta katsoo, että sähköposti on tarkoituksellisesti salattu ja näin ollen kaikilla kunnanhallituksen jäsenillä ei ole ollut päätöstä tehdessään käytössään kaikkea päätöksenteon tueksi hankittua materiaalia. Asiaa ei ole valmisteltu vaadittavalla huolellisuudella ja päätös on näin ollen syntynyt virheellisessä järjestyksessä.

Honkajoen kunnanhallitus on antanut selityksen, jossa on uudistettu asiassa aikaisemmin esitetty, sekä vaadittu, että Mäkirannan vaatimus laittomaan virkasuhteen päättämiseen perustuvan palkan maksamisesta jätetään tutkimatta tai hylätään. Selityksessä on myös vaadittu, että valitus muilta osin hylätään ja Mäkiranta velvoitetaan korvaamaan Honkajoen kunnan oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen, kun kuukausi on kulunut päivästä, jona päätös on ollut asianosaisten saatavissa. Selityksessä on lisäksi esitetty muun ohella seuraavaa:

Hallinto-oikeus on päätynyt oikeaan ja perusteltuun lopputulokseen. Mäkiranta ei ole valituksessaan esittänyt mitään sellaista, jonka johdosta asiaa olisi arvioitava toisin kuin hallinto-oikeus on tehnyt.

Mäkirannan aikaisempi kunnanjohtajan määräaikainen virkasuhde on päättynyt 29.2.2016. Honkajoen kunnanvaltuusto on 7.1.2016 päättänyt muuttaa kunnanjohtajan virkasuhteen toistaiseksi voimassa olevaksi. Kunnanhallitus on samana päivänä päättänyt julistaa kunnanjohtajan toistaiseksi voimassa olevan, 1.3.2016 alkavan virkasuhteen haettavaksi. Kunnanjohtajan toistaiseksi voimassa olevan viran täyttämistä koskevaa päätöstä ei ole aikataulusyistä ollut mahdollista tehdä Mäkirannan määräaikaisen kunnanjohtajan viran päättymiseen 29.2.2016 mennessä.

Honkajoen kunnan hallintosäännön 36 §:n mukaan kunnanhallituksen tehtävänä on ollut päättää kunnanjohtajan väliaikaisen viranhaltijan tai sijaisen ottamisesta.

Honkajoen kunnanhallitus on 18.2.2016 (§ 45) päättänyt valita Mäkirannan kunnanjohtajan avoimen viran hoitajaksi määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.3.2016 alkaen siihen saakka, kun virka on vakinaisesti täytetty. Mäkiranta on suostunut hoitamaan kunnanjohtajan määräaikaista virkasuhdetta.

Honkajoen kunnanhallituksen päätöksessä 18.2.2016 (§ 45) Mäkirannan määräaikaisen viran kesto on sidottu haettavaksi julistetun kunnanjohtajan virkasuhteen vakinaiseen täyttämiseen. Kunnanjohtajan vakinainen eli toistaiseksi voimassa oleva virkasuhde on täytetty Honkajoen kunnanvaltuuston päätöksellä 14.3.2016, jolla tehtävään valittiin virkaa hakenut Ulla Norrbo. Norrbo on ilmoittanut ottavansa viran vastaan 1.5.2016 lukien, jolloin Mäkirannan määräaikainen virkasuhde on viimeistään päättynyt. Mäkirannan kunnanjohtajan avoinna olevaa viran hoitamista koskevan määräaikaisen virkasuhteen kesto on siten päättynyt 30.4.2016, minkä kunnanhallitus on todennut kokouksessaan 21.4.2016. Jos olisi tarkoitettu, että määräaikainen virkasuhde päättyisi vasta valtuuston päätöksen tullessa lainvoimaiseksi, tämä olisi todettu päätöksessä erikseen.

Määritelmä ”vakinaisesti täytetty” tarkoittaa virkasuhteen täyttämistä toistaiseksi erotuksena virkasuhteen täyttämisestä määräajaksi. Honkajoen kunnanjohtajan virkasuhteen muuttamisesta toistaiseksi voimassa olevaksi on päätetty kunnanvaltuuston lainvoimaisella päätöksellä 7.1.2016. Määritelmä ”vakinaisesti” liittyy siis täytettävänä olevan virkasuhteen luonteeseen, eikä siihen, voidaanko itse täyttämispäätökseen vielä hakea muutosta normaalein muutoksenhakukeinoin.

Honkajoen kunnanhallitus ei ole tehnyt lainvastaista tai aikaisemman päätöksensä vastaista uutta päätöstä, eikä myöskään ole valinnut samanaikaisesti virkasuhteeseen kahta kunnanjohtajaa. Toisin kuin valituksessa väitetään, tavanomainen menettelytapa on se, että kunnanjohtajan virkaan valittu henkilö hoitaa virkaa väliaikaisesti, kunnes viran täyttämistä koskeva päätös on saanut lainvoiman. Honkajoen kunnanhallitus on toiminut asiassa tämän tavanomaisen menettelytavan mukaisesti, eikä Mäkirannan kunnanjohtajan avoimen viran hoitamista koskeva määräaikainen, 30.4.2016 päättynyt virkasuhde ole asettanut tälle estettä.

Kunnallisvalitusasiassa valitusviranomaisen tutkimisvalta ulottuu vain niihin vaatimuksiin ja perusteisiin, jotka valittaja on ensiasteen valituksessaan esittänyt. Mäkiranta on esittänyt palkkaa koskevan vaatimuksensa ensi kerran vasta korkeimmalle hallinto-oikeudelle osoittamassaan valituksessa. Mäkiranta ei ole perustellut, miksi valitus on esitetty vasta tässä vaiheessa. Valitus tulee tältä osin jättää tutkimatta tai hylätä.

Mäkirannan määräaikainen virkasuhde on päättynyt ilman eri irtisanomista tai purkamista virkasuhteen määräajan päätyttyä. Tällaisessa tilanteessa virkasuhteen päättymiseen ei liity velvoitetta viranhaltijan kuulemiseen. Kunnallisesta viranhaltijasta annettu laki syrjäyttää erityissäännöksenä hallintolain säännökset kuulemisesta.

Mäkiranta on ollut tietoinen määräaikaisen virkasuhteensa tarkemmasta kestosta.

Kuntaliiton asiantuntijalausunnoksi luonnehdittu sähköpostiviesti on osoitettu A:lle, eikä kunnalle. A ei ole viestin lähettämisen ajankohtana ollut sellaisessa asemassa, että hänellä olisi hallintosäännön mukaan ollut oikeus pyytää kunnan puolesta asiantuntijalausuntoa Kuntaliitolta. Sähköposti ei ole Honkajoen kunnanhallituksen kokouksen 21.4.2016 pöytäkirjan liitteenä, eikä sitä ole sellaiseksi vaadittu. Valituksessa esitetty väite siitä, ettei Kuntaliitto anna asiantuntijalausuntoja yksityishenkilöille, on virheellinen.

Kysymyksessä oleva viesti ei ole kuntalain (365/1995) 43 §:ssä tarkoitettu kunnan viranomaisen hallussa oleva asiakirja. Sähköpostiviesti on ollut kokouksessa 21.4.2016 kaikkien kunnanhallituksen jäsenten nähtävillä, joten kuntalain 43 §:n mukainen tiedonsaantioikeus on joka tapauksessa tämän perusteella tullut päätöstä tehtäessä täytetyksi.

Oikeudenkäyntikulujen korvaamisen osalta asiassa tulee soveltaa ensisijaisesti kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 53 §:ää ja toissijaisesti hallintolainkäyttölain 74 §:ää. Mäkiranta on esittänyt korkeimmassa hallinto-oikeudessa ilmeisen perusteettomia vaatimuksia, kun otetaan huomioon hallinto-oikeuden aikaisempi päätös ja Honkajoen kunnanhallituksen selvityksissä esitetty.

Mäkiranta on antanut vastaselityksen, jossa on esitetty muun ohella seuraavaa:

Mäkiranta on ollut perustellusti siinä käsityksessä, että hänet on otettu viran väliaikaiseksi hoitajaksi siihen saakka, että Norrbo on voinut aloittaa vakinaisessa virkasuhteessa. Kunnanhallitus ei ole voinut vielä kokouksessaan 21.4.2016 todeta, milloin Mäkirannan määräaikainen virkasuhde päättyy, koska valitus Norrbon valinnasta on ollut tuolloin vielä vireillä.

Viran voidaan katsoa tulleen vakinaisesti täytetyksi vasta, kun päätös valinnasta on lainvoimainen. Muutoin päätöksestä valittaminen menettäisi merkityksensä. Virka ei myöskään voi olla täytetty vielä tilanteessa, jossa valittu viranhaltija ei voi laillisesti aloittaa virassa.

Jos kunnanhallituksen tulkinta hyväksyttäisiin, Mäkirannan virkasuhde olisi tullut päättää jo 14.3.2016, jolloin kunnanvaltuusto valitsi kunnanjohtajan virkaan Norrbon. Mäkirannan virkasuhde on kuitenkin päätetty vasta 30.4.2016. Kunnanhallitus ei voi jälkeenpäin tulkita asiaa Mäkirannan vahingoksi.

Kunnanhallituksen olisi tullut tehdä selväksi ennen Mäkirannan ottamista määräaikaiseen virkasuhteeseen, milloin virkasuhde päättyy. Virkasuhde päättyisi joko silloin, kun valtuusto on päättänyt vakinaisen viranhaltijan valinnasta, tai silloin, kun vakinainen viranhaltija aloittaa virassaan tilanteessa, jossa päätös virkavalinnasta on lainvoimainen. Kunnanhallitus on odottamattomasti päättänyt Mäkirannan määräaikaisen virkasuhteen näiden kahden tapahtuman välissä.

Työnantajalla ei ole ollut asiallista perustetta päättää Mäkirannan määräaikaista virkasuhdetta 30.4.2016.

Mäkiranta valittiin kunnanjohtajan viran väliaikaiseksi hoitajaksi 1.3.2016 alkaen siihen saakka, kun virka on vakinaisesti täytetty. Viralle ei ole asetettu määräaikaa, joten kysymys on ollut tiettyä tehtävää koskevasta viranhoidosta. Mäkirannan tehtävänä on ollut hoitaa kunnanjohtajan tehtäviä siihen saakka, kunnes Norrbo on voinut aloittaa vakinaisessa virassa.

Mikäli korkein hallinto-oikeus katsoo Honkajoen kunnan menetelleen asiassa virheellisesti ja katsoo, että Mäkirannan määräaikainen virkasuhde on päätetty perusteettomasti, Mäkirannalla on oikeus korvaukseen, käsitellään vaatimus sitten korkeimmassa hallinto-oikeudessa tai ei. Olisi epätarkoituksenmukaista, että korkein hallinto-oikeus ei voisi määrätä palkkavaatimuksesta, vaan Mäkirannan täytyisi mahdollisesti ajaa palkkavaatimuksensa omana asianaan.

Asiassa on epäselvää, minkä päivän kunnanhallitus katsoo Mäkirannan virkasuhteen lailliseksi päättymispäiväksi.

Kuntaliitto ei toimita kannanottoja yksityishenkilöille. Luottamushenkilö tai virkamies voi pyytää kannanottoa esteellisyydestään luottamushenkilön tai virkamiehen ominaisuudessaan, sillä luottamushenkilön ja virkamiehen on ensisijaisesti ratkaistava itse kysymys esteellisyydestään. Tällöin kannanotto toimitetaan vain pyytäjälle. A:lle lähetetty sähköpostivastaus on pyydetty Mäkirannan oikaisuvaatimuksen johdosta, ja kunnanhallitus käsittelee oikaisuvaatimukset aina kollegiona. A on pyytänyt kannanottoa kunnanhallituksen jäsenenä ja kunnanhallituksen varapuheenjohtajana. Jos hän olisi pyytänyt kannanottoa vain itselleen, sitä ei olisi annettu. Luottamushenkilönä hän ei kuitenkaan voi pyytää kannanottoa pelkästään itselleen asiasta, jonka voi ratkaista vain koko kunnanhallitus yhdessä.

Kunnanhallituksen jäsenet ovat lisäksi jättäneet eriävän mielipiteen asiakirjan salaamisesta, joten kunnanhallituksen jäsenen tiedonsaantioikeus ei ole voinut toteutua lain tarkoittamalla tavalla.

Mäkirantaa ei tule velvoittaa korvaamaan työnantajan oikeudenkäyntikuluja. Työnantaja on toiminut asiassa moitittavasti ja päättänyt Mäkirannan määräaikaisen virkasuhteen ilman perusteltua syytä. Asia on lisäksi ollut oikeudellisesti epäselvä. Mäkirantaa ei ole kuultu asiassa lain mukaisesti, joten hänen on ollut pakko turvautua oikeuslaitokseen oikeuksiensa puolustamiseksi.

Mäkiranta on erittäin huolestunut oikeusturvastaan sen johdosta, että hallinto-oikeuden perusteet juttujen erottamiselle ovat jääneet epäselviksi. Hallinto-oikeus on virheellisesti tulkinnut, ettei Mäkiranta olisi tehnyt oikaisuvaatimusta yhdestä kunnanhallituksen päätöksestä.

Vastaselitys on lähetetty tiedoksi Honkajoen kunnanhallitukselle.

Merkitään, että korkein hallinto-oikeus on tänään antamallaan päätöksellä ratkaissut Mauno Mäkirannan Honkajoen kunnanhallituksen päätöksiä 6.5.2016 (§ 93) ja 9.6.2016 (§ 132) sekä Turun hallinto-oikeuden päätöstä 25.4.2017 numero 17/0131/1 koskevan kunnallisvalitusasian diaarinumerolla 2545/3/17. Mainitun asian asiakirjat ovat olleet korkeimman hallinto-oikeuden käytettävissä tätä asiaa ratkaistaessa.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus ei tutki valitusta siltä osin kuin Mauno Mäkiranta on vaatinut, että Honkajoen kunta velvoitetaan maksamaan hänelle laittomasta virkasuhteen päättämisestä 1.5.2016 alkaen sopimuksen mukaista palkkaa korkoineen siihen saakka, kunnes Honkajoen kunnanjohtajan virka on laillisesti vakinaisesti täytetty.

2. Korkein hallinto-oikeus on muilta osin tutkinut asian. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.

3. Mauno Mäkiranta velvoitetaan korvaamaan Honkajoen kunnan oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa 1 000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen antamisesta.

Mäkirannan oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään.

Perustelut

1. Honkajoen kunnanhallituksen päätöksissä 21.4.2016 (§ 89) ja 19.5.2016 (§ 108) tai hallinto-oikeuden valituksenalaisessa päätöksessä ei ole ratkaistu Mäkirannan vaatimusta saada laittomasta virkasuhteen päättämisestä 1.5.2016 alkaen sopimuksen mukaista palkkaa korkoineen siihen saakka, kunnes Honkajoen kunnanjohtajan virka on laillisesti vakinaisesti täytetty. Vaatimus on näin ollen jätettävä tutkimatta.

2. Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.

3. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 53 §:n 1 momentin mukaan sen estämättä, mitä oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään, on kunnallisvalituksen tehnyt asianomainen viranhaltija tai muu henkilö, jonka on katsottava tehneen valituksen viranhaltijan puolesta, vaadittaessa velvoitettava korvaamaan työnantajan kohtuulliset oikeudenkäyntikulut, mikäli valitus koskee tässä laissa tarkoitettua asiaa eikä valitusta hyväksytä. Vastaavasti viranomainen on velvoitettava korvaamaan kunnallisvalituksen tehneen asianosaisen kohtuulliset oikeudenkäyntikulut, mikäli päätös valituksen johdosta osittain tai kokonaan kumotaan.

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 53 §:n 2 momentin mukaan edellä 1 momentista poiketen oikeudenkäyntikuluja ei velvoiteta korvattavaksi silloin, kun päätös koskee virkaan ottamista tai jos asia on ollut oikeudellisesti niin epäselvä, että oikeudenkäyntiin on ollut perusteltu syy tai oikeudenkäyntikulujen korvaamista on muutoin pidettävä asian laatu tai olosuhteet huomioon ottaen kohtuuttomana.

Hallinto-oikeuden päätöstä, jolla Mäkirannan valitus oli hylätty, ei ole muutettu. Kun otetaan huomioon kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 53 §:n 1 ja 2 momentin säännökset, Mäkiranta on velvoitettava korvaamaan Honkajoen kunnan oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa edellä ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla. Mäkirannan velvoittamista korvaamaan oikeudenkäyntikuluja ei ole pidettävä asian laatu tai olosuhteet huomioon ottaen kohtuuttomana.

Asian lopputulos huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että Mäkirannan vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta hylätään.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Eija Siitari, Outi Suviranta, Timo Räbinä, Pekka Aalto ja Ari Wirén. Asian esittelijä Mika Paavilainen.

 
Julkaistu 2.11.2018